Tarinatila
Kyklooppi
Jättiläinen katsoo nukkuvaa nymfiä kukkivan harjanteen yli. Redon tekee heidän kokoerostaan ja yksipuolisesta rakkaudesta unen kaltaisen kohtaamisen.
- Jättiläinen kurkistaa vuoren takaa. Hän on rakastunut.
- Yksi valtava silmä. Redonille se tarkoitti usein sielua.
- Hän on Galateia, merinymfi, unessa. Hän rakastaa toista.
- Suloisia värejä kaikkialla. Museon mukaan ne tekevät hänestä uhkaavamman.
- Jättiläinen on valtava, nymfi pikkuruinen. Välissä kokonainen vuori.
- Ovidiuksella jättiläinen murskaa Galateian rakastetun kallion alle. Redon maalaa vain katselun.
Kyklooppi on noin vuonna 1914 valmistunut maalaus, jonka on tehnyt Odilon Redon; siinä yksisilmäinen jättiläinen Polyfemos tarkkailee vuoren takaa nukkuvaa merinymfi Galateiaa. Teos kuuluu Kröller-Müllerin museolle Otterlossa Alankomaissa.
Mitä Redonin Kyklooppi esittää?
Valtava silmä ilmestyy harjanteen yläpuolelle, kun pieni hahmo nukkuu alhaalla kukkien keskellä. Redon sijoittaa kyklooppi Polyfemoksen ja merinymfi Galateian maisemaan, joka tuntuu kuuluvan uneen. Heidän kokoeronsa herättää heti levottomuutta.
Silmä kiinnittää huomion ennen jättiläisen osittain piilossa olevaa kehoa. Sen tumma keskusta erottuu lämpimänsävyisistä kasvoista ja vaaleasta taivaasta. Pyöreä pää voi näyttää lempeältä, mutta kiinteä katse voi tuntua myös tunkeilevalta. Kuva sallii molemmat reaktiot.
Miksi kykloopin silmä on niin suuri?
Galateia nukkuu tietämättä yläpuolellaan olevasta tarkkailijasta. Tiheät värialueet ympäröivät hänen vaaleaa kehoaan. Hänen leponsa ja jättiläisen valppauden välinen vastakohta luo jännitettä ilman näkyvää yhteenottoa.
Väri kantaa suurta osaa kertomuksesta. Kukat, vihreät, keltaiset ja utuiset muodot sulautuvat kuvitelluksi maastoksi. Maisema ei kuvaa tunnistettavaa paikkaa, vaan antaa värin ja pintarakenteen välittää kohtaamisen tunnelmaa.
Kröller-Müllerin museo kutsuu luonnottoman suurta silmää maalauksen huomiota herättävimmäksi osaksi ja selittää, että Redonin tuotannossa silmä on usein ihmissielun sekä salaperäisen, tuntemattoman sisäisen maailman symboli. Silmä saattaa siis tehdä kahta asiaa yhtä aikaa: vakoilla Galateiaa ja avata ikkunan jättiläisen omaan sisäiseen maailmaan. Museo lisää, että epätavallisen kirkkaat värit voimistavat jättiläisen, tai pikemminkin silmän, uhkaa. Kukkien suloisuus ei kumoa vaaraa. Se terävöittää sitä. (Kröller-Müllerin museo)
Miten Redon sommitteli Kykloopin?
Mittakaavan ero pitää hahmot erillään. Polyfemos kohoaa harjanteen takaa; Galateia lepää pienessä suojaisassa paikassa alhaalla. Vuori sekä kätkee jättiläisen että asettaa esteen hänen ja nukkuvan hahmon väliin.
Myytissä Polyfemoksen rakkaus Galateiaan jää vaille vastakaikua: Galateia rakastaa Akista. Redon jättää laajemman tarinan kuvan ulkopuolelle. Hän keskittyy katsomiseen ja muuttaa mytologisen episodin kohtaamiseksi, jonka lopputulos jää näkemättä.
Mitä myytissä tapahtuu seuraavaksi?
Symbolistina Redon tutki sisäisiä kokemuksia fantasian ja vihjausten avulla. Ylisuuri silmä voi tässä olla enemmän kuin anatominen piirre: se antaa katsomiselle lähes itsenäisen läsnäolon. Loistava maisema tekee oudosta näkymästä yhtä aikaa viehättävän ja levottoman.
Redon pysäyttää tarinan ennen kuin siitä tulee väkivaltainen. Ovidiuksen Muodonmuutoksissa Galateia itse kertoo, mitä seuraavaksi tapahtui. Kukkulalla laulava Polyfemos huomaa hänet Akiksen kanssa, repäisee vuoresta valtavan kappaleen ja heittää sen; se hautaa nuorukaisen alleen. Kiven alta tihkuu verta, ja Galateia tekee ainoan asian, jonka kohtalottaret sallivat: hän muuttaa Akiksen virraksi, joka kantaa hänen nimeään. Mitään tästä Redon ei maalannut, vain katselemisen. Kröller-Müllerin museo kutsuu noin vuonna 1914, noin kaksi vuotta ennen taiteilijan kuolemaa vuonna 1916, syntynyttä maalausta yhdeksi symbolistisen taiteen mestariteoksista. (Perseus Digital Library (Ovid, Metamorphoses 13))
Polyfemos pysyy puoliksi piilossa harjanteen takana Galateian nukkuessa alhaalla. Heidän välinen etäisyytensä jättää meidät pohtimaan jättiläisen valppautta, Galateian tietämättömyyttä ja maiseman kauneutta. Mikään lopullinen ele ei ratkaise näitä ristiriitaisia vaikutelmia.
Yksityiskohdat yhdellä silmäyksellä
Lähteet ja lisälukemista
- Kyklooppi — Kröller-Müllerin museo
- Taiteilijan elämäkerta: Odilon Redon (Wikipedia, englanniksi)
- Kyklooppi (Wikipedia, englanniksi)
Selaa kaikkia maalauksien tarinoita · Usein kysytyt kysymykset