Everyday A Painting

Tarinatila

Epätoivoinen

Gustave Courbet · noin 1844–1845 · Öljy kankaalle · 44 x 54 cm · Musée d'Orsay, Paris

Courbet tuijottaa suoraan meihin silmät suurina ja molemmat kädet hiuksissa. Tiukka rajaus tekee ilmeen väistämisestä vaikeaa.

Gustave Courbet, Epätoivoinen: pitkähiuksinen, viiksekäs nuori mies tuijottaa silmät suurina ulos kuvasta molemmat kädet hiuksissaan, yllään väljä valkoinen paita tummaa taustaa vasten.
Epätoivoinen, Gustave Courbet, noin 1844–1845. Wikimedia Commons · Gustave Courbet · Epätoivoinen · noin 1844–1845 · Qatar Museums, pitkäaikainen laina Musée d'Orsaylle · Vapaa käyttö
  1. Courbet tuijottaa suoraan kuvan ulkopuolelle.
  2. Suuret silmät muuttavat omakuvan äkilliseksi säikähdykseksi.
  3. Hiukset ja kohotetut kädet kehystävät kirkkaasti valaistua otsaa.
  4. Huulet raottuvat tummien viiksien alla.
  5. Kova valo erottaa kasvot ruskeasta varjosta.
  6. Tiukka rajaus vangitsee meidät hänen hätäänsä.

Mitä Epätoivoinen esittää?

Courbet tuijottaa suoraan meihin silmät suurina ja molemmat kädet hiuksissa. Tiukka rajaus tekee ilmeen väistämisestä vaikeaa.

Käsivarret kehystävät kasvoja. Hihojen ja käsien paine kuvan reunoja vasten jättää vähän tilaa katseen kääntämiselle.

Voimakas valo osuu otsaan, silmiin ja sormiin. Syvät varjot hiusten alla ja kasvojen ympärillä terävöittävät kontrastia.

Raollaan olevat huulet lisäävät hätääntymisen tuntua. Jokainen piirre rakentaa harkitusti ylläpidettyä ilmettä eikä vain ohikiitävää hetkeä.

Onko Epätoivoinen omakuva?

Tämä on nuoren taiteilijan omakuva ajalta ennen hänen vahvaa yhteyttään realismiin. Teatraalinen asento liittyy myös romantiikan kiinnostukseen voimakkaita tunteita kohtaan.

Kyllä. Musée d’Orsay, jolla kangas on Qatar Museumsin pitkäaikaisena lainana vuodesta 2025, luetteloi sen nimellä ”Autoportrait de l’artiste”, joka tunnetaan myös nimillä ”Désespoir” ja ”Le Désespéré”. Museon mukaan Courbet maalasi sen nuorena ja piti sen kuolemaansa asti. (Musée d'Orsay, Paris)

Miksi hän näyttää niin epätoivoiselta?

Tavallinen nimi, Epätoivoinen, kuvaa kuvan tunneluonnetta. Se ei määritä taiteilijan mielentilaa eikä selitä tiettyä tapahtumaa hänen elämässään.

Museo liittää teoksen ”päätutkielmien” perinteeseen, jossa nuoret taiteilijat osoittivat taitonsa tunteiden maalaamisessa, ja tulkitsee kovan valon ja tiukan rajauksen äkilliseksi, äärimmäiseksi reaktioksi johonkin kuvan ulkopuolella. (Musée d'Orsay, Paris)

Miten maalaus on sommiteltu?

Kun ympäristöä on tuskin lainkaan, vartalo kantaa koko sommitelmaa. Ele ja valo tekevät työn, jonka huonekalut tai esineet voisivat tehdä toisessa muotokuvassa.

Ota etäisyyttä ja katso ilmeen alla olevaa rakennetta: kasvot, käsivarsien kaari ja tiukasti rajattu tila. Myös näennäinen hallitsemattomuus on huolellisesti sommiteltu.

Näe se paikan päällä

Musée d’Orsay · Paris

Tarkista esillä olevat teokset, poikkeuspäivät ja pääsyehdot.

Viralliset vierailutiedot ↗

Lähteet ja lisälukemista

Tutustu toiseen maalaukseen

  • American Gothic — Grant Wood

    Kaksi hahmoa seisoo valkoisen talon edessä, vakavat kasvot terävien linjojen kehystäminä. Grant Wood antaa hiljaiselle asennolle epätavallisen muodollisuuden.

  • Painajainen — Henry Fuseli

    Fuseli muuttaa makuuhuoneen avuttomuuden, paineen ja yliluonnollisen pelon näyttämöksi.

Selaa kaikkia maalauksien tarinoita · Usein kysytyt kysymykset