Tarinatila
Toukokuun kolmas päivä 1808
Valkopaitainen mies kohottaa käsivartensa teloitusryhmän edessä. Goya tekee hänestä kirkkaimman hahmon pelon ja lähestyvän kuoleman täyttämässä kohtauksessa.
- Yksi lyhty. Se valaisee uhrit, ei koskaan tappajia.
- Kädet ylhäällä, kohta hänet ammutaan. Jotkut näkevät hänen kämmenissään haavat, kuin Kristuksella.
- Sotilailla ei ole kasvoja. Vain pitkä rivi kiväärejä.
- Hänen jalkojensa juuressa jo ammutut miehet.
- Hänen takanaan seuraavat. Jotkut peittävät kasvonsa.
- Goya pyysi saada maalata tämän itse. Espanjan sisällissodassa teos selvisi kuorma-auto-onnettomuudesta.
Toukokuun kolmas päivä 1808 on Francisco de Goyan vuonna 1814 maalaama teos, jossa ranskalainen teloitusryhmä ampuu vankeja toukokuun 1808 Madridin kansannousun jälkeen; sen keskiössä on valkopaitainen mies, joka nostaa kätensä lyhdyn valossa. Teos kuuluu Madridin Museo Nacional del Pradon kokoelmiin.
Mitä Toukokuun kolmas päivä 1808 esittää?
Valkopaitainen mies kohottaa käsivartensa teloitusryhmän edessä. Goya tekee hänestä kirkkaimman hahmon pelon ja lähestyvän kuoleman täyttämässä kohtauksessa.
Nimi viittaa Madridin toukokuun 1808 kapinan jälkeisiin teloituksiin. Goya maalasi teoksen vuonna 1814 palaten Ranskan miehityksen väkivaltaan.
Miksi Goya valaisee vain uhrit?
Ryhmien välissä maassa on lyhty. Se valaisee tuomitut ja paljastaa heidän kasvonsa, mutta jättää sotilaiden henkilöllisyyden piiloon.
Keskushahmon avoimet käsivarret muodostavat vastakohdan kiväärien suljetulle riville. Ele voi muistuttaa marttyyrikuvia ja pysyä silti pelästyneen ihmisen liikkeenä.
Kuvan ainoa valo tulee maassa olevasta lyhdystä, kuten taidehistorioitsija Christine Zappella huomauttaa. Fundación Goya en Aragón toteaa, että sen kuutionmuotoinen kajo korostaa julmuutta ja maahan vuotanutta verta. Valo antaa myös jokaisen tuomitun näyttää oman reaktionsa: säätiö lukee raivoa puristetuista nyrkeistä, tuskaa valkopaitaisesta miehestä, anelua ristityistä käsivarsista ja katumusta suulle nostetuista käsistä. Sotilailla sen sijaan ei ole kasvoja. Ja katso miehen oikeaa kättä: Zappella näkee siinä Kristuksen haavat. (Smarthistory)
Miten Goya sommitteli teloituksen?
Sotilaat kääntävät meille selkänsä. Toistuvat asennot ja aseet saavat heidät näyttämään yhdeltä toimivalta voimalta.
Etualalla on ruumiita ja takana odottaa muita vankeja. Goya yhdistää jäljet, lähestyvän teon ja tulevan pelon samaan kohtaukseen.
Mitä Toukokuun kolmannelle päivälle 1808 tapahtui sen jälkeen, kun Goya oli maalannut sen?
Tumma kukkula ja kaukainen kaupunki eivät anna katseelle juuri pakotietä. Valo vetää meitä yhä takaisin aseita kohtaaviin ihmisiin.
Goya pyysi tätä tilausta itse. Kirjeessä, jonka hän kirjoitti 24. helmikuuta 1814 sijaishallitusneuvostolle, hän tarjoutui ikuistamaan kansannousun merkittävimmät ja sankarillisimmat teot. Hänen toimittamansa teos ei ollut voitonkuva, ja Fundación Goya en Aragón toteaa, että uudet absolutistiset vallanpitäjät eivät ottaneet hyvin vastaan sitä eivätkä sen parina syntynyttä teosta Toukokuun toinen päivä 1808. Vuoteen 1834 mennessä molemmat olivat Pradon varastossa; esille ne pääsivät vuonna 1868, kun museo oli kansallistettu. Vuonna 1937, matkalla Valenciaan sisällissodan aikana, tämä kangas vaurioitui vasemmasta alakulmastaan. Sekä Manet että Picasso ammensivat siitä. (Fundación Goya en Aragón)
Katso jälleen miehen kasvoja. Maalaus antaa historialliselle tapahtumalle voiman sellaisen ihmisen kautta, jonka pelko on näkyvää ja henkilökohtaista.
Yksityiskohdat yhdellä silmäyksellä
Lähteet ja lisälukemista
- Toukokuun kolmas päivä 1808 — Museo del Prado
- Taiteilijan elämäkerta: Francisco de Goya (Wikipedia, englanniksi)
- Toukokuun kolmas päivä 1808 (Wikipedia, englanniksi)
Selaa kaikkia maalauksien tarinoita · Usein kysytyt kysymykset